tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kaksi pientä palleroa

Postaus ilman kuvia, olkaa hyvät!

Oon ihan hirveen ahkerasti yrittänyt saada aikaan hevosta. Mamma siis matkusti oriasemalle, oli samantien kiimassa, siemennettiin ja jo kahden päivän päästä sen sai hakea kotiin. Reipas mummeli-Mamma oli ovuloinut kahdesti, joten kaksoisvarroituksen kanssa lähdettiin kotiin.

Kävin siellä Muoniossa siinä välissä, ennen ultraa. Loma oli oikeinkin kelvollinen. Oli Rakkaan polttarit ja mäkin pääsin harrastamaan koskenlaskua! Pieni ja villi minä löytyi taas laardikerrosten alta kun nauroin pahimmatkin kuohut läpi ihan ääneen! :) Oli siis niiiiin siistii!
Muuten viikko menikin sitten rauhaisasti, perus hommia tehden.

Viikonloppuna oli mun ihanan ja rakkaan He-Man ystäväni polttarit. Kunnon tyttöjenpolttarit pikkutuhminen tehtävine, skumppineen, saunoineen, porealtaineen, brunsseineen ja baareineen. Ihana päivä ihanien ihmisten kanssa. Ilmakin suosi! Arskaa (ja tuulta...) saatiin rajojen verran ja olo oli sunnuntaina sen mukainen että muutakin on otettu kun aurinkoa... ;)

Maanantaina ultrattiin sitten Möhis. Siellä ne kaksi pikkurillinpään kokoista alkiota nojaili ahkerasti toisiinsa. Eläinlääkäri yritti nipistää jo eilen toista pois, mutta ne oli niin tiiviisti yhdessä että se olis ollut turhan riskaabelia. Ahkerat pikku hevosenalkiot.
Päätettiin jatkaa tänään tiistaina sitten uudelleen. Mä tosin tunneihmisenä jo näin ne pienet heppaset siellä mahassa, ja kielsin jyrkästi kaikkia vääräleukoja inhimillistämästä niitä yhtään. Mä olen saatana jo yhden varsan kuopannut... periaatteessa kaks.
Kaksoistiineys ei ole kuitenkaan hevoselle luontaista, eikä suinkaan turvallista. Mulle on kuitenkin toi äiti Hevonen se tärkein tässä diilissä, joten kaikki riskit pitää minimoida! Vaikka tottahan toki mulle olis kaksikin pikku Mammaa tai pikku Mannista kelvannut...

Tänään siis jatkettiin. Alkuun eläinlääkäri jo sanoikin että edelleen ne perkeleet siellä kimpassa killuu, on siis hyvin suuri todennäköisyys siihen että rytäkässä menee kumpikin.
Itsekin kattelin ultrasta että potrasti oli pallerot kasvaneet eilisestiä, nyt jo kunnon sormen pään kokoisia... Olin salaa toivonut että eilisestä häirinnästä suivaantuneena olis toinen poistunut luonnollisesti.
Jatkoimme siis häirintää, eläinlääkäri ammattimaisen vakaasti, mä jalat täristen.
Puolisen tuntia siinä ronkittiin, kunnes lääkäri sanoi että nyt tuntui POKS! Toinen alkio oli puhejennut!! Ja tosiaan, vain toinen! Ultrattiin vielä koko rööristö, ja tosiaan, yksi alkio siellä oli ja sykki. Sitä en tiedä että sykkikö mun iirikset vai se hevosen alkioinen, mutta selvää liikettä mä kuvassa näin.

Nyt "enää" jännitetään torstaihin kun eläinlääkäri tulee jälleen kerran ultraamaan että miten tämä ainokainen nyt voi.
Mulla on varmaan vatsahaava ja ainakin on lompakko tyhjänä kun tän homman kanssa ollaan saatu askarrella taas niin tunteella.
Voi kun loppu menisis nyt hyvin...

torstai 6. kesäkuuta 2013

Viherpäivitys


ihan kuulkaas kukkiva Rodo!


Mun pihallani kukkii! Ja vihertää, vaikka olin jo heittäny toivoni siihen että tästä pikkuisesta rivaripihasta saatais ikinä muuta kun mutapainin mm-areena. Nyt on alkukesä hemmotellut tällasia varjoisia ja märkiä pihoja niin että kasvukausi on kuin onkin saatu käyntiin.
Etupihan mä olen jättäny kokonaan hoitamatta. Siellä on edelleen ruukussa kuivahtaneet kanervat :D Visiona oli laittaa amppeliin joku kiva kukka ja portaiden pieleen tomaatti. Visiot jäi toteuttamatta...




Vihdoin ja viimein sain myös sireenin (syreenin?) pihalla kukkaan. Sireeni on yksi mun lapsuuden onnenpaikkojen tuoksuista ja nykyisistä lempi kukista. Mun isän äidin kotitalossa Korppoossa tuoksui aina kesäisin sireenit. Juurikin noita perus liloja. Nytkin jos käyskentelen kyseisen talon, jo melkolailla kutistuneessa "puutarhassa" voin nähdä sieluni silmin meidän sireenimajat ja mansikkabongaukset. Osa niistä vanhoista sireeneistä on siellä edelleen, osa on jo aika korjannut pois. Aina kun jostain kantautuu nenääni sireenin tuoksu, iskee mulle samantien meilleyhtymä kesä. lapsuus, huolettomuus ja vapaus.


Mun kasvimaa, sieltä pilkistää joku vihreä! :D
Viherpeukalouden ohessa mä olen hieroskellu hevosia ihan tosissani, toivottavasti käsiin jää joku muisti aina jokaisesta eläimestä jota pääsee murjomaan. On ollu ihanaa huomata että ainakin mun asiakkaat rentoutuu :) Tiedä sit onko siitä hieronnasta ollu mitään varsinaista terveydellistä vaikutusta, mutta rentoutukeen ja peruslihashuoltoon mä näytän ainakin jo pystyvän! Kyllä nää mun näpit aina löytää eri tuntusia lihaksia ja jokusen lihasrajankin. Pitäs vaan saada väliin joku joka kyselee että missä mä menen ja miksi. Vaikka sitä itse yrittääkin jatkuvasti miettiä mitä tekee (ja tän takia luulen että työ on eksponentiaalisesti raskasta!!!), sitä helposti jää vaan flown mukaan hieromaan.

Tamma on tässä välissä onnistuneesti astutettu. Follikkeleja oli kaksi, molemmat ovuloitu normaalisti ja nyt odotellaan ihan hirveesti ultraa...!!!

Koiran kanssa on vietetty helteitä. Käyty rannalla, vähän metsässä, tavattu kavereita ja nukkua pötkötelty lehtimajassa (koira, en minä).
Ylihuomenna me suunnataankin Muonioon, joten odotettavissa on suurita viileyttä, paljon sääskiä ja hengausta... odotukset on normaalit ;)

Koffis ystävänsä Iineksen ja henkilökunnan kanssa biitsillä.

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Jännän äärellä!








Huomenna viedään Mamutti oriasemalle! Mua jännittää niin että ei ole hetkeen jännittäny. TOIVOTTAVASTI kaikki menee hyvin, matka ja itse astutus. Möhis menee samalla opettamaan sulholleen rakkauden salat. Oripoloinen ei ole vielä tajunnut pukille hyppäämisen jaloa taitoa, joten mä lupasin tuoda tämän Puuman näyttämään "kädestä pitäen" mistä on kyse. Näinkin tärkeä rooli jälleen maailman kultaisimmalla hevosella.

Torstaina kävi eläinlääkäri tarkistamassa röörit ja hepan muutenkin. Mamma sai taas paljon kehuja, hampaat oli erittäin hyvässä kunnossa, humma käyttäytyi (tietenkin) esimerkillisesti, raspaukse, ultraukset ym meni rauhoittamatta ja nätisti. Vasemmassa munajohtimessa oli pikkasen nestettä... yksi kystakin näkyi, mutta myös kolme raipasta munasolua :) Mahdollisuudet onnistumiseen siis on! Tosin... no en mä halua maalailla mitään seinille.

Huomenna reissuun! HUI! Palaan asiaan...

kinkidii :D