Ei kesää ilman Imatraa

Mun Pojat Saimaan äärellä 

Niin se tämä eukko taas tänäkin kesänä pakkasi kimpusnsa ja kampsunsa ja matkasi Imatralle kesätyöhön. Oli muuten laskujen mukaan 10. kesä siellä, sitä onneksi sitten myös taiteilijajuhlin muistettiinkin. Niistä juhlista sais vaikka oman stoorin jos niinkseen, mutta jääköön se tällä kertaa... :D

Aloitin tän vuoden "komennukseni" hieman tutusta poiketen. Meidän oli tarkotus Rakkaan kanssa viettää parisuhdeloppuviiko Saimaan kylpylässä. Päästiin me jonkin verran kylpylän antimista nauttimaan, mutta perkeleen kesäflunssa imi sen suurimman hurmion mukanaa.
Allifal, huone oli viihtyisä, sänky pehmeä, ruoka hyvää (ekan aamun puhelinsoitto eläinlääkäriltä joka vahvisti Mamun olevan tiine oli parasta!!!!! ♥ ), vesi lämmintä, siideri kylmää ja seura mitä rakkain. Mikäs siis siellä kölliessä.

Juhannusta juhlittiin Einolassa. Meno mukavaa, melko rauhaisaa ja hyvä niin. Louhoksella otettiin arskaa urakalla, grillattiin siis niin eväksiä kuin itseämme. Mitä muuta sitä suomalainen voi Juhannukselta toivoa kun lämmintä säätä, hyvää ruokaa, seuraa ja juomaa!

Nää on sit farenhetejä, eikä EDES suoraan arskassa...

Työrupeama alkoikin sitten suhteellisen lämpösissä tunnelmissa. Teholeiri vedettiin hikisesti, mutta kunnialla läpi. Koko viikon riitti hillitöntä arskaa, julmettua lämpöä ja... asiakkaita... ;) Kyllä musta on vanha tullut kun huumosri tuntuu loppuvan välillä kesken näissä hommissa. Ihan oikeasti mä kyllä tykkään työstäni ihan pipona, mutta joskus tuntuu että rajat kolisee mullakin. Olo kun oli koko viikon sellanen kun olis ollut mopokypärä päässä ja asiakkaat oikeesti hyvin raskaita, niin mietin jo että pitäskö ens kesänä aloittaa ihan junnuleireistä taas :D :D

Ukko unimaassa ♥

Seuraava leiri olikin sitten paaaaaljon mukavampi. Eikä edes pelkästään sen takia että ihana, rakas ystäväni vuosien takaa tuli meille leiriläiseksi. Jotenkin alkuun oli hassua että hyvä ystävä on asiakkaiden joukossa, mutta uskoakseni saatiin leiri kaikin puolin toimimaan. Vanha tuttukin ystävälleni löytyi hevosten joukosta. Melkeinpä voisin sanoa että Ponilla on ollut suurikin osa siihen että ystäväni aloitti tän kuninkaiden jalin vuosien tauon jälkeen uudelleen. Go Poni!!! ♥

Siinä ne reenaa :)

Yhtään kertaa en duunikomennuksen aikan itse kiivenny hevosen selkään... Ehdin mä kuitenkin töiden lomassa vähän käydä ulkoilemassakin, tapaamassa tuttuja ja ystäviä. Kävin Lappeenrannassa kääntymässä ja Kulmilla juhlistettiin Imatra Big Band- Festivaalia asianomaisin menoin. On sitä itsellään vaan sellanen olo että vaikka väliin rankalta toi tuntuukin, on koti-ikävää, aurinko paahtaa, on kiire jne niin ei kesää ole ilman Imatraa :) 

Duunikaverit alkamassa uskollisesti hommiin.

Kesän makuja kummitytön pihassa.