Hiipien kohti ammattia

Yritystä kuvata talvea taiteellisesti :D

Huomenna olis eka näyttö. Olen valmistautunut... joo kyllä olen. On mulla koko tehtävä tikulla, osasta tehty todellakin hieno powerpointti ja osa sitten vaan tulosteltu mukaan. Niin, eka näyttö oliskin niinkin jännää aihetta kun yritystalous. Oumaigaad sanon minä... En siis ole jaksanut keskittyä tähän juuri lainkaan. Mä vaan en ole mikään toimisto-Pirkko, vaikka niitä duuneja oon melkosen lailla jo tässä tehnyt, ja uuden elämäntyön myötä saan jatkossa tehdäkin.

tätä mä teen

Mä oon painellu ahkerasti töitä :) On kivaa kun on ollut asiakkaita, ja on saanut oikeasti hartiat kipeenä painaa duunia. Pakkanen vähän rajottaa sitä loputonta riemua mitä tosta (melkein, huomatkaa pikkuinen ironia) voi saada. Plussana on kyllä ihan oikeasti sanottava että monen asiakkaan talli on ollu melkoisen mukavan lämmin :) Vai onko se vaan toi kontrasti mikä iskee kun ulkona pakkanen napsuttelee yli kympissä? Mutta kiva se on työntää kädet hevosen lämpöiseen karvaan ja alkaa vatkaamaan lihoja pehmoisemmiksi. Se on oikeasti niin kivaa nähdä kun asiakas nauttiin silmät puolitangossa ja huuli repsottaen. Tietää tekevänsä jotain kivaa, jotain hyödyllistä ja hyvää :)









Korjautin Korealaisen, tai siis jouduin vaihtamaan siihen akun. Se ei alkuviikosta hengähtäny enää millään. Kerran jo vedettiin se käyntiin ja sekös olikin taas opettavaista ja riemukasta! Blondi istuu huurteisessaan ja ensin meinasin ajaa parkkiksella olevaan naapurin autoon kun rattilukko napsahti kiinni kun "joku" ei ollut laittanu virtoja autoon... sitten matkustin hinauksessa tyytyväisenä tien päähän kun "joku" unohti nostaa kytkimen. Loppuenlopuksi kyllä "joku" sai Korealaisensa liikenteeseen ja pääsin huristelemaan tallille missä tallinomistaja ystävällisesti antoi mun parkata sen sulamaan traktorihalliin :)

en ilmeisesti lakkaa kuvaamasta häntä ♥

Ulkoiltukin on. Aina välillä. On melko kivaa kun arska paistaa ja pääsee päivälläkin ulos. Tässäkään mielessä mä en ole se toimisto-Pirkko, en vaan ole. Muistan niin vahvasti sen kun aikoinaan Sörkässä duunissa katselin ulos kevätauringossa ja kaipasin pihalle! Jossain täällä blogin alkutaipaleen uumenissa mä varmaan purankin tuntojani siitä mitlä siellä officessa kökkiminen tuntui. Muistan mä kyllä senkin että mietin kuinka kivaa se on ettei tarvi loskassa ja paskassa kävellä ja siivota tarhoja ja roudata vesiä ja laittaa turvekattoa ja osallistua heinälatoromantiikkaan, mutta mutta.. Ihminen on erehtyväinen :) Tosin en mä enää KOSKAAN kyllä suostu turvekattoa laittaamaan...





Olipas kiva viikko siis, ja viikonloppu! Aina on ihana aloittaa/lopettaa viikko Tä(H)tiratsastajien kanssa, nytkin saatiin jopa vähän paistatella päivää. Uljas Mustuainen joutu selkeesti duuniin niin että tarhassakin ramasee :D Oma Tankkerini luotsas mut vielä rennon lennokkaasti lumipelloilla, mutta kun on kouluviikko edessä jne. niin tää saattoi hyvinkin olla vimonen kerta ennen h-hetkeä... No ainakin viimeisimpiä :)

Tä(H)tiratsu, Uljas Mustuainen

Home made Mällipizza, kelpaa!