tiistai 10. marraskuuta 2009

Päivitys!




Kesä meni. Siitä muistona pari kuvaa, Poffi ja Poni.

Syksykin meni.

Talvesta tuntuu tulevan märkä.

Pieni koiranpoikanen ei ole enää niin pieni, mutta pillastui ensilumesta täysin! Lupaan lisätä kuvia, koska kerrankin otin kameran mukaan, vaikka laatu onkin mitä vaan voi kuvitella kun yhdistää nakkisormet, 9kk seonneen borderin ja yön valon :)
Henkilökohtaisella rintamallakin on vaikka mitä uutta. Ensi vuosi tulee olemaan elämäni ehkä jännittävin! Voi kun tekisi mieli jo kertoa kaikki! Mutta en halua ns. katkaista varsan selkää. Ja tämä EI OLE MIKÄÄN VIHJE! :D:D Varsa-asian kaikki jo varmasti tietävätkin ;)


maanantai 1. kesäkuuta 2009

Kavereita!

Koffi, ja Koffin ehkä paras kaveri Esa. Tämän kuvan ottamishetkellä oli Esa luonamme ekaa kertaa kylässä. Voi vitä ärinää, ähkinää ja murinaa kun nämä kaksi (joilla on 2 viikkoa ikäeroa) pääsevät temmeltämään. Kyllä siinä väliin hihat palaa koiralta jos toiselta (ihmisiltä? ehei...), mutta aina ollaa lopulta sopuun päästy!

Pikku Prinssini!

Hirveästi on pikku mies kasvanut tästäkin kuvasta, mutta oli niin söpö että oli pakko laittaa! On herralla herran elkeet :)
Olen elänyt blogitonta aikaa jostain syystä, päivät vaan täyttyy askareista ja muusta. Voi siis olla että seuraavat päivitykset ei ole mitenkään kronologisessa järjestyksessä, jos nyt saan päiityksiä ollenkaan aikaiseksi! :)

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Koti elämää ja kotieläimiä.

Apina alkaa jo hiljallen olla sinut asian kanssa että Koffi asuu meillä. Utelias kissa kun on, se aina vaivihkaa lähestyy koiraa, mutta antakaas olla jos koira ajaa kissan nurkkaan, kyllä sillon "ylä femma" viuhuu :) Liekö Koffi oppinut artolta ton "ylä femman", koska kylvää sitä tuolla pihalla ja muualla aika ahkeraan :)

Olenko söpö, vai oleko ylisöpö? Mamman sydäntenmurskaaja <3

Pojat laittaa ruokaa. Ihania miehiä mulla talossa. Rakastan! 

Arto saiuuden tornin. Alunperin siksi että Koffi ei pääse käsiksi sen ruokiin. Tässä kuvassa kuitenkin on keskeisellä sijalla nuo ihanat, ihanasti natisevat tulppaanit jotka kesti ihan tajuttoman pitkään hyvinä. Kiitos!!! Hän tietää kyllä <3

Arto torninsa huipulla! Sieltä on hyvä tarkkailla maailmaa, etenkin kun koira ei pääse sinnepäinkään :D

Myös alataso kelpasi neidille, joskin ilme on hieman hapan, mutta ei tarkoituksella :D

Näin me harjoitellaan kotielämää, arkea ja juhlaa, taludessa jossa asustaa kaksi ihmistä, kissa ja koira.

Ihana sunnuntai!

Vähän japanilaisesta poiketen, sitruuna, puussa, ja ihan aito! teki mieleni napsasta se matkaa, niin herkullinen se oli tuossa oksallaan. Kasvaisikohan tuommonen kotona?

                                                          Japanilainen puutarha

Pakkohan se tämänkin (unelmissaan)hortonomin oli päästä ihan kosketus etäisyydelle. :) Hieman on juopunut ilme, mutta kyllä tuo unenomainen tunnelma melkeinpä juovuttaa.

Mikä yhdistelmä, kirsikkapuita, kultakaloja, karppeja, kasveja ja rauhaa...

Vihdoin siis pääsin sinne mistä ystäväni oli jo kauan puhunut. Voin sanoa että sielu lepäsi, minusta tulee Viherpihan kansa-asiakas! Ihana päivä, ihanat ystävät, ihanat puitteet! Lämpimäiset kruunasivat päivän ehdottomasti, harmi kun niitä ei tullut kuvattua. Kokille terkkuja että kuori oli hyvä, aavituksen rapsakka ;)

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Ulle, dulle, doff, kinkkelaade KOFF!

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ MINÄ!!!
Parhaan synttärilahjan saa, kun itse sen ostaa, tässä teille hyvät ystävät,Flagstones Koff, eli Koffi, mun uusi koiravauva, ja ihana onkin <3 Itse en kuvassa ylläri taaskaan ole kovinkaan edukseni, mutta pääasia onkin koiruus, se kuinka pieni se on ja se että tässä tosiaan ollaan ihan ekaa kertaa yhdessä, virallisesti. Matkalla syntymäkodista uuteen kotiin.
(toki pitää mainita että Rakaskin muisti ihan mielettömällä lahjuksella mua tänään, ihana on hänkin)


Karvalapsien ensikohtaaminen meni hyvin! Apina vähän ihmetteli että mikäs helvetti tuo on, "pikkasen" varauksellisesti liikkui ympäriinsä, mutta ei murissut, eikä nostanu karvoja! Koffi ei edes tajunnu että katissa vaara piilee, ihmetteli nappisilmillään vain "vaanivaa" karvakämppistä. Kuten kuvasta näkyy, oli keittiössä puuhaileva Rakas Koffin mielestä mielenkiintoisempi :D

Matkan Koffi matkusti mun sylissä, kovin herkästi näytti jätkä leimaantuvan minuun, kun kotonakin kokoajan oli mun jaloissa. Toisaalta hyvä niin, tietää kuka on mamma ;)

Hyvin väsynyt pikkumies, sammahti aika nätisti omaan sänkyyn kun se sinne laitetiin, ihana. Kauniisti se ensin lekki, söi, kävi tarpeilla ulkona ja sitten selkeästi alkoi ramasemaan. Toistaiseksi kaikki hyvin.
Nyt jatkan juhlapäivän viettoa!

torstai 26. helmikuuta 2009

Ripa ripa!!

On sitä lunta näinkin pöllytetty!!! :D

Tänä vuonna on talvi!



Erä-jormailua etelä-Suomen talvessa. Onneksi tänä vuonna ollaan saatu nauttia ihan oikeasta talvesta täälläkin päin.
Pakattiin Rakkaan kanssa eväät ja tarvikket repuun ja minierä-jormailiin Kaitalammelle. Jotkut ahdasmieliset älykääpiöt oli jättänyt grillikatoksen ihan siivottomaan kuntoon joten ensin saatiin siivota, sitten pästiin nauttimaan pimeästä, mutta lumen takia valoisasta, illasta ja rauhasta!

Pieni gorilla <3

Liekö kuvaaja liian liikuttunut vaiko vain varovainen kun kuvan laatu on näin kehno. Siinä teille kuitenkin, meidän pieni gorilla siskonsa ja veljensä kanssa, ikää n. 2 viikkoa.
Rakastuin.

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Uusi vuosi ja muuta uutta

Vuosi vaihtui hyvin, oltiin tosiaan Muoniossa ja on sieltäkin monta kuvaa, ihan hyviäkin kuvia, mutta jostain kummasta tää datsitelu ei nyt multa oikein suju,joten saatte (te miljoonat blogini lukijat) tyytyä yhteen kuvaan, meiltä kotoota. Omasta mielestäni oon saanu tämänkin muovimattoisen lilliputtiasunnon näyttämään kodilta, oli se koti Rakkaalle jo ennen mua, mutta rehellisyyden nimissä, paljon mä olen sitä pehmentäny ;)

Vuodenvaihdetta siivittää aina lupaukset, mä en tehny yhtään, mutta lunastin yhden. Sen mulle ihan erityisen tärkeän. Kyllä mä tein muutamia päätöksiä, sellaisia joista luulisi olevan apua parempaan elämään. Mutta mikä kenellekkin on parempi? Siitäkin voisi kirjoittaa vaikka kirjan! Mutta toivon, uskon ja jaksan luottaa siihen, että tämä vuosi, vuosi 2009 on jotain erityistä. Miksi ei olisi?!

Sain tänään kuvia pienistä koiralapsista, ne kyllä näyttivät ihan pieniltä gorilloilta ruttusine naamoineen ja kaljuine korvineen. Ihan tajuttoman söpöjä ovat. Saattaa hyvinkin olla niin että pian yksi niistä muutta meille, mun pieni gorilla, mun uudenvuoden lupaus <3

Tää meidän kotikone on sekasin, mä varmaan olen sen rikkonut tässä illanmittaan dataillessani, tai en ehkä rikkonu, mutta sekaisin tää on, napsuu vaan ja jotain! Ehkä siis parempi jatkaa toiste, toiste kun saisi kuvia värittämään monologia.
Siihen asti, toivossa on hyvä elää!