sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Hiipien kohti ammattia

Yritystä kuvata talvea taiteellisesti :D

Huomenna olis eka näyttö. Olen valmistautunut... joo kyllä olen. On mulla koko tehtävä tikulla, osasta tehty todellakin hieno powerpointti ja osa sitten vaan tulosteltu mukaan. Niin, eka näyttö oliskin niinkin jännää aihetta kun yritystalous. Oumaigaad sanon minä... En siis ole jaksanut keskittyä tähän juuri lainkaan. Mä vaan en ole mikään toimisto-Pirkko, vaikka niitä duuneja oon melkosen lailla jo tässä tehnyt, ja uuden elämäntyön myötä saan jatkossa tehdäkin.

tätä mä teen



Mä oon painellu ahkerasti töitä :) On kivaa kun on ollut asiakkaita, ja on saanut oikeasti hartiat kipeenä painaa duunia. Pakkanen vähän rajottaa sitä loputonta riemua mitä tosta (melkein, huomatkaa pikkuinen ironia) voi saada. Plussana on kyllä ihan oikeasti sanottava että monen asiakkaan talli on ollu melkoisen mukavan lämmin :) Vai onko se vaan toi kontrasti mikä iskee kun ulkona pakkanen napsuttelee yli kympissä? Mutta kiva se on työntää kädet hevosen lämpöiseen karvaan ja alkaa vatkaamaan lihoja pehmoisemmiksi. Se on oikeasti niin kivaa nähdä kun asiakas nauttiin silmät puolitangossa ja huuli repsottaen. Tietää tekevänsä jotain kivaa, jotain hyödyllistä ja hyvää :)









Korjautin Korealaisen, tai siis jouduin vaihtamaan siihen akun. Se ei alkuviikosta hengähtäny enää millään. Kerran jo vedettiin se käyntiin ja sekös olikin taas opettavaista ja riemukasta! Blondi istuu huurteisessaan ja ensin meinasin ajaa parkkiksella olevaan naapurin autoon kun rattilukko napsahti kiinni kun "joku" ei ollut laittanu virtoja autoon... sitten matkustin hinauksessa tyytyväisenä tien päähän kun "joku" unohti nostaa kytkimen. Loppuenlopuksi kyllä "joku" sai Korealaisensa liikenteeseen ja pääsin huristelemaan tallille missä tallinomistaja ystävällisesti antoi mun parkata sen sulamaan traktorihalliin :)



en ilmeisesti lakkaa kuvaamasta häntä ♥


Ulkoiltukin on. Aina välillä. On melko kivaa kun arska paistaa ja pääsee päivälläkin ulos. Tässäkään mielessä mä en ole se toimisto-Pirkko, en vaan ole. Muistan niin vahvasti sen kun aikoinaan Sörkässä duunissa katselin ulos kevätauringossa ja kaipasin pihalle! Jossain täällä blogin alkutaipaleen uumenissa mä varmaan purankin tuntojani siitä mitlä siellä officessa kökkiminen tuntui. Muistan mä kyllä senkin että mietin kuinka kivaa se on ettei tarvi loskassa ja paskassa kävellä ja siivota tarhoja ja roudata vesiä ja laittaa turvekattoa ja osallistua heinälatoromantiikkaan, mutta mutta.. Ihminen on erehtyväinen :) Tosin en mä enää KOSKAAN kyllä suostu turvekattoa laittaamaan...





Olipas kiva viikko siis, ja viikonloppu! Aina on ihana aloittaa/lopettaa viikko Tä(H)tiratsastajien kanssa, nytkin saatiin jopa vähän paistatella päivää. Uljas Mustuainen joutu selkeesti duuniin niin että tarhassakin ramasee :D Oma Tankkerini luotsas mut vielä rennon lennokkaasti lumipelloilla, mutta kun on kouluviikko edessä jne. niin tää saattoi hyvinkin olla vimonen kerta ennen h-hetkeä... No ainakin viimeisimpiä :)

Tä(H)tiratsu, Uljas Mustuainen
Home made Mällipizza, kelpaa!

maanantai 13. tammikuuta 2014

Talvi tuli! (Mammaa ja laserhoitoa)



Talviauringossa
Saatiin talvi :) Ainakaan vielä, näin kolmen päivän jälkeen se ei mua liiemmin ahdista :D Oikeesti tänään oli melko kiva olla ulkona kun oli sopivasti päällä, pystyi liikkumaan kivutta (!!) ja happi kulki. Leikin niin hepan kuin koirankin kanssa ja nautin. Joku saattais ajatella mun elämän olevan kovinkin köyhää ja yksinäistä kun 35- vuotias akka leikkii elukoiden kanssa, mutta paskat mä muista, mä näutin näistä :)

(on mulla muutakin elämää, siitä vaan ei saa näin nättejä kuvia)
K syö porkkanaa
Päästin Mahakkaan ottamaan lumikylpyä ilman takkia. Sillä on kyllä ihan hyvä talviturkki, mutta blosis oli sen verran navakka että päätin kuitenkin kääriä hevosen loimeen kun jätin sen pihalle. Lumikylvystä Mamma ei kyllä liiemmin innostunut, enemmän se vaan huuteli kavereiden perään ja tonki vanhoja heiniä lumen alta. Ilmeisesti sillä on jatkuva nälkä vaikka mä en tajua mihin se sitä ruokaa työntää, sehän kohta ratkeaa!
Käytiin pikku lenkki laitumella jalkasin. K sai kirmata kissan perässä ja syödä porkkanaa. Yritäs kotona syöttää tolle koiralle porkkanoita tai kuivaa leipää, ei muuten onnistu! Mutta tallilla kun ollaan niin vähän väliä saa olla hätistämässä borderin päätä pos porkkanasäkistä :D

vuorokausia takana 224,hevonen sivusta näyttää vaan lihavalta :D

Yritin mä sivistääkin itseäni tallilla ollessani. Bampi sai laserkäsittelyä jalkaansa mitä on ontunut nyt epäsäännöllisesti aina sillon tällöin. Alkuun sitä on ilmeisesti hoidettu jännevammana, mä en siis ihan koko stooria tästä vammasta tunne. Jokatapauksessa sitä on kylmätty ja haudottu ja ilmeisesti se on klinikallakin käynyt (?) mutta mitään ihmeempää siinä sääriosassa ei ole löytynyt. 
Sunnuntaina lenkin jälkeen mä kokeilin jalkaa ja huomasin kyynärpäässä olevan tosi voimakasta kuumotusta. Tänään oli kuumostus ilmeisesti (mä en ehtinyt palpoimaan) tasaantunut, mutta sen mitä ruotsinkielisestä keskustelusta omistajan ja hoitajan (Elisabet Nysten) välillä ymmärsin, oli jotain lämpöä/muutosta/turvotusta/arkuutta havaittavissa. He epäilivät kolmipäisen lapalihaksen (m. triceps brachii) olevan jumissa (se kun kiinnittyy kyynerluuhun) mutta mun villi veikkaus varpaan koukistajasta (m. flexor digitorum profundus) otetttiin kuitenkin kuuleviin korviin ja kummatkin hoidettiin käsittääkseni.
Aloin tota  m. flexor digitorum communista epäilemään kun mietin että poni ontuu etujalkaa ja kuitenkin sääriosassa on olllut jotain jänneperäisiä vammoja. Toki se tricepsin joku vamma sopisi hyvin siihen mun eiliseen havaintooni... ja näin opiskelijana, mikä mä olen mitään sanomaan :) Kunhan lottoan!

Bampi ja accuhorsemat-loimi


keskiviikko 8. tammikuuta 2014

täHtiratsastajan uusi vuosi ja uudehkot kujeet


täHtiratsastajien uudenvuoden kuohut!


For real, kujeet on samat, vuosi eri, mutta ainahan sitä pitää mukamas jotain yrittää että tästäkin vuodesta saisi muistamisen arvoisen.
2013 oli sitä totisesti. Minä ja Mies saimme toisemme, Mamma sai mahaan täytettä, uusia ihmisisuhteita tuli luotua, vanhoista, ilmeisen huonoista tuli päästyä eroon ainakin jollain tasolla, opinnot polkaistiin käyntiin, jne jne. Paljon juttuja joista osa jäi mainitsematta koska en halua tähän mitään listausta.
Nyt keskitytään täysillä tähän vuoteen, tälle vuodelle asettamiin tavoitteisiin ja pitkän tähtäimen suunnitelmiin.

Ihan ekana odotan vauvahevosta maailmaan. Mamman maha sen kun kasvaa,yritin kuvata sen mahan ihanaa pyöristymistä eilen tallille. Hyvin laihoin tuloksin. Tulokset onkin sitten ainoat laihat enää meidän combossa :D Itse en ajatellut pitkään enää selkään kavuta, olen mä jo nytkin tehnyt lenkkejä maasta käsin, ihan oman kunnonkin kohottamiseksi ja oman mahan pienentämiseksi. Mamma vaan paahtaa niin helvetillistä vauhtia että mä en pysy mukana!
Eilen aloitettiin tammarehun syöttäminen. Nyt on päiviä takana siis 220, eli kalkkiviivoille siirrytään pikkuhiljaa . Hevonen voi hyvin, syö hyvin, on hyväntuulinen ja jotenkin kovin onnellinen. Minäkin.

Kaatosateesta (TAMMIKUUSSA!!) pelastettu karkaileva Mamma. Mahaa on, ei näy :)